Viikko viherkävelyterapiassa jatkuu
19.12. la, Ajettiin Pico Arreirolle 1800 metrin korkeuteen ja käveltiin kohti Pico Ruivoa, palattiin takaisin.Ensin noin neljännesvuosisata meitä vanhempi herrasmies kipitti ohitsemme ja nousi ylös satulaan ja katosi näkyvistä. Meno oli kuin vuorikauriilla ja meillä kuin - hmm - lehmällä. Kun joten kuten olimme selvinneet tästä näystä herrasmiehen kanssa samanikäinen lady meni miehensä perässä samalla keveydellä ja nopeudella - oli vaan pysähtynyt kuvaamaan taaksemme. - Päätettiin, että kyllä mekin sitten isona.
Alas solaan, pohjaa ei näkynyt
Ruskaa
Yritettiin kävellä Levada do Furadoa, mutta se oli suljettu. Tehtiin pieni 3 km pyrähdys Balcoesille.
Naavaa, että tykkään!
Näkymä merelle saakka
Ajettiin pohjoiskautta kolmannen keran Eucumeadaan ja vaikka oli tosi pilvistä lähdettiin Levadaa pitkin kohti länttä. Kohta pilvet hälvenivät ja näkymä alas laaksoon ja vuorille oli upea, oltiin tuhannessa metrissä.
Pilviä menee yli
Tunneli oli Foldahaliin oli suljettu siksi, että se oli veden alla, joten seurasimme levadaa puolisen toista tuntia eli niin kauan kunnes siitä tuli vähän liian jännää: tiputus alas laaksoon oli mahtava, ei kaiteita ja kosteudesta märkä kapea levadan laita. Olimme hurjan tyytyväisiä, upeat näkymät, upea fiilis.
Tuota valkoista pistettä kohden emme tällä kertaa lähde
Saniainen voi kasvaa alaspäin, nyt se on nähty
Tätä tulin kattomaan, puista valuvaa naavaa
Kotimatkalla joulukuusimetsää :-)