Sunnuntaiaamu UKK puistossa

Aamu herää,  katsellaan uteliaana, että minnekäs sitä onkaan tultu yöllä.

Kaunis on kämpän paikka männikössä. Päivä ei olekaan aurinkoinen. Tunturissa

ei olisikaan sitä 40 km näkyvyyttä ;-) Hmm. Muutos suunnitelmiin, Hirvaspäät

saavat jäädä myöhemmäksi, lähdetään metsiä pitkin kohti

Muorravaarakanruoktua. Kiertämäojassa oli sen verran vettä, että kokeillaan

ylitystä Ylemmän Kiertämäjärven itäpuolelta.

 

Minä en viitsinyt etsiä ylityspaikkaa ja kahlaan sandaaleissa. Vesi on todella

rapsakkaa ja nopeasti alkaa jaloista mennä tunto. Jukka jaksaa kulkea pitkän

tovin joessa ja etsiä ylityspaikkaa kengät jalassa.

 

 

Otetaan korkeutta. Aika kaukaa järvestä löytyy jonkun vene

 

 

Maasto on helppokulkuista, avaraa. Paikka on kuin karamelli, tunturit ympärillä.

Tiedäthän kun joku biisi alkaa pyöriä ajatuksissa, tänään:

 

Päätettiin, että naimisiin ei mennä millään halvalla hinnalla

Ei naimisiin langeta, vaikka elämä olisi kuinka kankeaa

- Mämmilärock-

 

 

Lounaan aika tulee vähän Hangasojasta, Hangaskurusta etelään kallioisilla

jyrkänteillä. Täh? Eikös Jooke kaiva kultaa Hangasojasta? Se täytyy olla joku eri

Hangasoja.

 

 

Mitäs tuolla puun kainalossa

 

 

Kenenkähän pesä tässä on? Orava?

 

Suunnistaminen on ihan hillittömän helppoa, juuri kun ehdit ajatella, että kohta

tulee lampi, niin siihenhän se tulee. Lampi on kaunis kuin karamelli.

 

 

Kuljemme Mikkolan Hangaskurun läpi, kaikki on helppoa, polku tulla tupsahtaa

ennen kuin sitä ehtii toivoa. Paikka on hieno, salaperäinen, jyrkkä, vehreä

sammalmaa!

 

 

Koivun rypälekasvannainen

 

 

Hassu oksa

 

 

 

 

 

 

 

Viimeiset rahat shampanjaan, ei mitään huolia "mañana, mañana"

Hotellihuonekin maksettiin, ei mitään huolia "mañana, mañana"

Kesäiltasää, kevyt hengittää, rakastan elämää.

Kesäiltasää, kevyt hengittää, rakastan elämää!

-Mämmilärock-

 

Harrijoessa on aika paljon vettä. Helppo ylitys kun hieman etsimme. Paljon hyviä

 leiripaikkoja.

 

Nousemme ylös Laukkunoskan ja Kannattamanoskan välistä.

 

 

Laskeudumme alas Muorravaarakanjoelle. Kartta vaihtuu vuoden 1988 versiosta

2004 versioon ja tuntureihin tulee tuplasti enemmän viivoja. Huomattavasti

kevyempää on vaeltaa vanhan karttaversion viivastoilla.

 

 

Taas on mennyt päivä tauoissa, tuijotuksessa ja ihmetellessä niin kuin pitääkin.

Hämärä saapuu ennen kuin ehdimme tyhjälle kämpälle. Kas, siis kämpään!

 

Kynttilänvalossa on hyvä ottaa yö vastaan. Minttuviinakaakaolla laskeudutaan

rauhaan. Päivällinen, iltateet. Jutellaan. On hyvä. Olemme onnellisia, että olemme

juuri täällä.

 

Ja reissu jatkuu..