Vähän kannattaa katella mistä menee.




Vaivais(?)koivu, halkaisija yli 4 metriä





Nätti taidekakka





Maasto on vaihtelevaa. Vettäkin on. Lapin radiossa mainittu Juhannustulva -käsite aukesi ;-)




              
  





Ylitämme turhaan suon, miksi ei nyt toimi taju paljonko on kuljettu? Olisikos se kevyehkön rinkan harha.

Saavumme Korsatuvalle, sehän on nähtävä kun se on jopa suojeltu. Ai jaa, että tällä on sauna. Wau! Ei ollut mitään muistikuvaa. Ihan hyvät löylyt saunassa. 

                 
                                                                                     Toinen pahaääninen ja pitkävihainen




Kumpaa puolta Korsajärveä, mennään? Noh väliäkö sillä, mennään vaikka länsipuolta.







Hyvä poikasvuosi telkällä, olisikohan kaikki säästyneet vielä.






Korsajärven "ylä"päätä





Pitkiä siestoja, ei kiire minnekkään. On lämmin, ollaan vaan.






Noustaan Korsatunturille kun vähän viilenee. Maa punertaa kukista.
Niin, nythän ollaan jo Lemmenjoen kansallispuistossa.










Niin hyvä kävellä ja katsella taivaanrantaan.



Jokaisella tunturilla on pari leikittelevää, parittelevaa perhosia tekemässä aivan uskomattomia kuvioitaan, yritämme kuvata eli otamme kymmeniä huteja taivaasta, tai epätarkkoja osumia, ovat nopeita ja lentoradat arvaamattomia.

     
Näytä sun siivet                                                                                                               No hyvä, kiitos!



Kuljemme kostean suon yli ja siellä se on, maailman suloisin pieni kukkanen. Hmm, turha tässä on rinkkaa riisua, minäpä nappaan kuvan. Ruohoja on paljon tiellä, tasapaino heiluu, epätarkkaa tulee ja syvä kyykky syvenee, pohja on pehmeä - pyllähdys! Housut märkänä :D - onneksi kesä kuivaa kulkiessa.
Ja onneksi kamera oli kädessä!!







Paljon pieniä kauniita jokia, helppo ylittää.


Nätti pylly, vai karhu kiipeää





Ivalon Erkin luhistunut talo, asetumme pihaan taloksi.





Ivalojoki, tuolta kerran tulin




Ja matka jatkuu