Päivä kun kävin itseäni erityisesti hermoille, ainakin jälkikäteen

Nyt ollaan liikkeellä runsasvetiseen aikaan ennen kesäkuun puoliväliä, veden pinta ON korkealla.

Tullaan Pöyrisjoen suulle (linkki karttapaikkaan)

Suoraan ei pääse yli jos ei alussa halunnut vajota yli polviaan myöten sankkaan, imevään mutaan. Kävin siis kokeilemassa. Huojuin kun ääliö siinä ravassa ja vajosin, lopuksi älysin istahtaa kovalle maalle ja repiä jalkani mudan imusta irti eli  ihan kaikki rumat sanat.

Meni hetken aikaa, ennen kuin hokasin veden alla olevan niemekkeen ja siitä lähteä kohti hiekkarantaa.

tämä kuva on otettu kun on päästy yli, mutapaikka on kaukana oikealla, ei näy kuvassa

 Ensin siis piti kahlata tuon veden alla olevan niemekkeen päähän, vähän eteenpäin siitä mistä risut loppuu, (eli ihan kuvan vasempaan laitaan) tässä hommassa jo kastui pikkuhousut. Sitten vasta neljännellä yrityksellä löysin sieltä reitin tälle etuosan hiekalle. Tässä hommassa kastui melkein tissitkin. Ja hajosi sandaalit. Oli kasvattavaa hakea ylityspaikkaa rapsakassa alkukesän vedessä. Mutta alkukesän tulviva Pöyrisjoki on siis ylitetty.

Pöyrisjärven rantatieva:  Vain alussa Pöyrisjoelta tullessa oli rantaviivaa näkyvissä, sen jälkeen vettä oli yli polven eikä veden lämpötila suosinut vajaan 2km kahlausta, vaikka isot pojat olivat suositelleet.  Taiteilin siinä hemmetin varvikossa/pajukossa reunalla (välillä koukaten suon puolelta) ja siitä kyllä pääsee yli kun on kärsivällinen. Erittäin kärsivällinen, kuten 500 -kiloinen lehmä.

Tässä piti uiden käydä hakemassa mönkijälautta ja sauvoa (alasti) yli Sengajoen suun. Mönkijälautta oli  vedessä. Puuttui naru jolla sen olisi vetänyt yli. Järkeni yritti epätoivoisesti: en ui, en ui, en ui, mutta vietti riisui vaatteet ja sielläpä sitten uin ilman että jalat mitenkään pohjaa. Oli kiva ettei vetänyt suonta.

Jäljellä on Jiertsijoki. Jalat eivät pohjanneet kun kokeilin tulla suoraan yli.

Rinkka ja tissit kastuu vaikka kaukaa järveltä särkkiä pitkin ylitin. Aallot heiluttaa rinkkaa, mutta onneksi ei hiukset kastu. Säikyttää ajatus joutua selälleen rinkan päälle kellumaan kuin avuton koppakuoriainen - lisää rumia sanoaja.

Onko sitä *ihan kaikki rumat sanat* ihan pakko lähteä heti kesäkuun alussa vaikka vesi on korkealla ja kevät myöhässä??

 VAIKKA MINÄ OLIN OTTANUT SEURAAVAN TALTEEN:

Luontoon sivuilta:
"Ajankohtaista Pöyrisjärvellä

Kevät etenee Pöyrisjärven erämaa-alueella

Lumi on sulanut vauhdilla Pöyrisjärven erämaa-alueella. Jäät ovat lähteneet joista, mutta suurissa järvissä on vielä jääpeite. Koska alueella on ollut runsaasti lunta, sen sulaminen vie oman aikansa. Kesäkuun alussa jokien tulviessa kulkeminen alueella on vaikeaa. Pöyrisjärven alueelle patikointi- tai kalastusreissua suunnittelevan kannattaa rauhassa odottaa vähintään kesäkuun puoliväliin asti (25.5.2007 JL)."

Ok, mitään pahaa ei tapahtunut, mutta miksi vaellusviettini on oltava suurempi kuin järkeni???